Kausi 2019-20

JENNI 

Jenni kohenteli alkukauden kuntoa pentujen jäljiltä, se pääsi vaarin hoidossa jo melkoisen tukevaan kuntoon (21kg). Paino kuitenkin laski hyvin parissa kuukaudessa 16,8kg tienoille. Laihtumisen myötä ajotkin kulkivat hienosti, pisimmillään tuli useamman tunnin putkiajoja. Isänpäivänä Jenni ajoi elämänsä ensimmäisen kerran pikkusorkkaa, törmäsi kauriiseen pellolla ja ajeli sitten jonkun tunnin kunnes kunto loppui kesken. Ensi kaudella olisi tarkoitus viedä Jenniä tarkoituksella ajelemaan sorkkaa enemmänkin. Mamma on ollut lähinnä treenimielessä metsässä, kun kaikille koirille ei raaski jäniksiä ampua ja ollaan kaadettu mielummin nuoremmille koirille palkaksi. Saataisiin Jennikin vielä takaisin aktiiviseen metsästyskäyttöön, jos sorkan ajo alkaisi kulkea.



ARIANA 

Anan kauden aloitus myöhästyi pari viikkoa juoksun takia, se myös onnistui telomaan jalkansa kesän lopulla ja ensimmäisten rankempien reissujen jälkeen se saattoi ontua parikin päivää. Vaiva kuitenkin katosi onneksi kauden mittaan. Ana oli kaudella varma ylösottaja ja ajotkin kulkivat todella hienosti alkukauden, viimeisen kuukauden-parin aikana tapahtui jotain, eikä ajot kulkenut enää yhtään, mikä jäi vähän painamaan mieltä.

Kaikin puolin olen todella tyytyväinen nuoreen koiraan, ainoa missä olisi parantamisen varaa on ajovarmuus. Ana lähti aina hakemaan jänistä, mutta sorkkajahdeissa se oli helppo saada kuitenkin sorkan ajolle. Yhteisjahdeissa Ana oli oikeinkin tykätty ja meitä kyseltiin paljon eri seurojen jahteihinkin sen kanssa. Anasta on tullut myös oikein kiltti ja tottelevainen, ajosta saa pois hienosti jos vaan saa näköyhteyden (sorkan ajosta jopa 150m päästä huutamalla pois, jänikseltä ei ihan niin helposti).

Kokeissakin käytiin ja huonoa tuuria riitti. Tulokset pyrittiin ajattamaan kaikki jäniksellä, vaikka sorkkaa ajattamalla tulokset oltaisiin varmasti saatu kasaan helpommin.
Pitkästä kokeesta erittäin huonolla kelillä juuri ja juuri ykkönen, tässä kokeessa Ana todisti monipuolisuutensa ajamalla ensin kaurista, sitten kettua ja vielä viimeiseksi jänistä.
Toinen koe oli Kurikassa, sielä jäätiin vajaan pisteen päähän ykkösestä. Hyvä putkiajo pitkässä erässä, kunnes hukka niin kuin seinään ja hetken päästä juostiinkin jo sorkka-aarre suussa. Saatiin kuitenkin päivän paras jäniksellä ajettu tulos DRAJ-2 p.74,28 (J/J). Tällä reissulla tuli myös anturaan pistohaava, jonka jälkeen oltiin viikon verran saikulla.
Seuraavaksi kokeiltiin Porissa, sielä tuli tielle hukka, minkä selvittelyssä kesti turhan kauan, tuomariryhmäkin onnistui ajamaan autolla jälkien päälle. Hukka kuitenkin selvisi, mutta se otettiin lyhyenä eränä, kiinni suoraan ajosta. Kaikkien yllätykseksi toista ei sinä päivänä sitten lähtenyt liikkeelle, joten nollille jäätiin, DRAJ-0 p. 26,32 (J/-).
Lähdettiin vielä kerran koittamaan Kurikkaan, sinä päivänä ei oikein yhdelläkään koiralla ollut sujuvaa ajoa jostain syystä, oliko kelissä sitten jotain? Joka tapauksessa ensimmäinen ajo päätyi TAAS haaskalle, jonne tuli hukka ja työskentely jatkui ketun jäljityksenä. Toinen ajo myös kovin katkonainen, siitä taas suoraan ajosta kiinni. Ajominuutteja kertyi juuri sen verran että tuloksena DRAJ-3 p. 46,91 (J/J). Ja tälläkään kertaa ei haavereilta vältytty, toisen etujalan kannusvarvas halkesi, ja taas saikutettiin..

Jostain syystä viimeinen kuukausi ei sujunut juuri ollenkaan. Toivottavasti ensi kaudella olisi hiukan parempaa tuuria. Tässä kaudessa oli paljon hyvää, mutta paljon myös sellaista, mikä jäi kaivelemaan. Ensi kaudella tavoitteena saada käyttövalion arvoon vaadittavat tulokset kasaan.

Kaatoja tuli yhteensä kaksi jänistä ja yksi peura.





BEEDA

Beedan kanssa aloitettiin jo kesällä metsään tutustuminen. Beeda on alusta asti irronnut hakemaan todella hyvin, mutta ensimmäistä ajoa odoteltiin vähän pidempään. Ensimmäinen kunnon ajo tuli joulun jälkeen, ylösotto hyvästä pitkästä hausta. Jäniksen perässä mentiin useampi tunti ja ajoaikaakin taisi kertyä reilun kaksi tuntia. Kiinni saatiin vasta kymmenen aikoihin illalla. Kiinni ottamisessa oli hiukan ongelmia, kun neiti ei oikein haluaisi autoon tulla, ongelma kyllä hiukan helpotti kauden loppua kohden.
Ajoja saatiin ihan hyvin, viimeisen kuukauden aikana tuli melkein joka kerta vähintään yksi ylösotto päivän aikana. Useimmiten edessä oli jänis, mutta myös kettu ja sorkka juoksi edellä välillä. Sorkan ajosta pyrittiin ottamaan aina pois, koska tarkoitus olisi opetella ensimmäinen pari vuotta ajohommia jäniksellä. Kauden viimeisenä päivänä tuli hieno tunnin peuran ajo, josta tietysti otettiin kiinni heti kun saatiin, päivän toinen ajo oli jäniksellä ja sen perässä mentiinkin useampi tunti. Vaan kaatoa ei saatu vaikka kaikkemme yritettiin! Onneksi neidillä intoa piisasi ilman kaatoakin. Ensi kaudella olisi tavoitteena startata kokeessa.